Kun lähdin ekaluokalle, äiti ompeli minulle vihreän repun kestävästä kankaasta. Oli heleppo kulkia, kun kädet oli vapaana ja tietysti myös hiihtää ku talvi tuli. Nykysinki mulla on vihreä reppu selässä, kun menen kauppaan tai kylille.

Äiti ompeli paljon vaatteita mullekki. Semmonen ruskia hupputakki oli mieleinen. Mulla hinssa söi jatkuvasti farkkujen haarukan rikki, niin äiti surruutteli ehjäks ku eihän aina heti saanut uusia housuja. Ajoin pyörällä monesti nurin ja polovet oli auki housuista ja multaki, niitäki äiti paikkas. Sitte joskus 13 – 15 –vuotiaana sain mennä Ellun kanssa Kokkolaan vaateostoksille. Mentiin linja-autolla ja oli mahtavaa, ku päästiin oikein kaupunkiin. Yhet Wrangler-farkut oli komiat ja niitä pijin kauan, ku ne kulu hyvin ja oli niin sopivan mukavat.

– Vappu –